Kuva: Helsinki City Museum, CC BY 4.0, via Wikimedia Commons
Keskustojen asukasmäärät Suomen kaupungeissa
Tässä kirjoituksessa tarkastelen Eurostatin julkaisemaa Census 2021 -karttaa (1 km² ruudutus) ja sen väestönlaskenta-aineistoa. Samaa dataa käytetään ammattitasolla suunnittelussa. Aineiston avulla voi helposti tarkastella väestötiheyttä koko EU:n alueella. Olen laskenut aineistosta Suomen suurimpien kaupunkikeskustojen asukasmäärät. Alueet vastaavat kooltaan suunnilleen keskustan suuralueen määritelmää.
Keskustojen kokoja voidaan vertailla eri tavoin. Yleensä lähtökohtana on keskustan tai keskustan suuralueen määritelmä, joka kuitenkin on jokaisessa kaupungissa eri kokoinen. Siksi asukaslukujen suora vertaaminen ei yleensä ole hyödyllistä. Sen sijaan laskemalla jokaisesta keskustasta samankokoisen alueen asukasluku, saadaan vertailukelpoisia tuloksia.
Menetelmä
Jokaisen kaupungin kohdalla määritin ensiksi ruudun, jossa kaupungin ydinkeskusta sijaitsee. Yleensä se osui aika selkeästi vain yhteen ruutuun. Espoon keskustaksi valitsin Espoon keskuksen, joka on Espoon hallinnollinen keskus. Se ei kuitenkaan ole Espoon tiheimmin asuttu aluekeskus. Vantaan keskustaksi valitsin Tikkurilan. Muissa kaupungeissa keskustan valinta oli itsestäänselvä.
Tämän jälkeen laskin keskusruudun ja sitä ympäröivien ruutujen (yhteensä 9 ruutua) asukasluvut yhteen. Näin sain keskustan ja sen lähiympäristön asukasmäärän 9 neliökilometrin alueella. Joissakin tapauksissa, kuten Lahdessa, ydinkeskusta osuu hankalasti juuri kahden ruudun saumakohtaan. Laskin siksi Lahdesta kaksi eri lukemaa keskustan eri sijainneilla. Ero ei ollut suuri; vain 310 asukasta.
Laskemisen ongelmia
Joidenkin kaupunkien, kuten Helsingin, ympäristössä on paljon vettä, ja se vähentää keskustan asukasmäärää. Ratkaisu voisi olla se, että alue määriteltäisiin eri muotoiseksi. Mutta määrittelemällä alue 3x3 ruuduksi saadaan toisaalta parempi käsitys siitä, mikä on asukasmäärä ydinkeskustan välittömässä ympäristössä, koska etäisyys on sama joka suuntaan. Vesistöt vähentävät tällä laskutavalla asukasmäärää monessa keskustassa, mutta ainoastaan Jyväskylässä ja Tampereella on keskustan alueella ruutu, joka on vesistön vuoksi kokonaan ilman asukkaita.
Vaihtoehtoinen tapa laskea voisi olla se, että jokaisen 3x3-alueen pienin lukema jätetään pois, ja sen tilalle otetaan suurin lukema 3x3-alueen ulkopuolelta. Näin keskusta voisi vetäytyä jostain ja vastaavasti laajentua jonnekin muualle yhden ruudun verran. Näin tarkasteltuna esimerkiksi Vaasan keskustan asukasluku nousisi 2200:lla. Toisaalta näin lisätty alue (Vikingan kaupunginosa) on kahden kilometrin päässä ydinkeskustasta, joten voidaan kysyä, onko se enää keskustaa?
Mikään laskutapa tuskin kertoo mitään lopullista totuutta, vaan voimme ainoastaan saada erilaisia näkökulmia aiheeseen. Joten katsotaan tulokset:
Tulokset Top 20
| Kaupunki | asukasmäärä | as./km² |
|---|---|---|
| Helsinki | 79 717 | 8860 |
| Turku | 54 249 | 6030 |
| Tampere | 46 143 | 5130 |
| Oulu | 34 803 | 3870 |
| Lahti | 32 157 | 3570 |
| Vantaa | 32 091 | 3570 |
| Jyväskylä | 29 320 | 3260 |
| Kuopio | 27 576 | 3060 |
| Järvenpää | 24 593 | |
| Kerava | 22 614 | |
| Espoo | 22 351 | |
| Vaasa | 21 813 | |
| Pori | 20 947 | |
| Hyvinkää | 20 321 | |
| Hämeenlinna | 19 568 | |
| Joensuu | 19 479 | |
| Porvoo | 16 955 | |
| Lappeenranta | 16 344 | |
| Rovaniemi | 16 036 | |
| Kokkola | 14 811 |
Tulosten tarkastelu
Ylivoimainen ykkönen on Helsinki lähes 80 000:lla asukkaalla. Tämä siitä huolimatta, että keskustan ympärillä on paljon vesialueita. Seuraavana tulee Suomen vanha pääkaupunki Turku, jonka asukasmäärä on noin 54 000 (2/3 Helsingin asukasmäärästä). Kolmantena on Tampere 46 000 asukkaalla. Se on noin 8 000 asukasta vähemmän kuin Turussa. Tulosta laskee ainakin osaksi se, että keskustan alueella on vesistöjä.
Neljäntenä on pohjoisen Suomen pääkaupunki Oulu noin 35 000 asukkaalla. Se jää selvästi jälkeen kärkikolmikosta: eroa Tampereen lukemaan on 11 000 asukasta. Aivan Oulun kannoilla ovat Vantaa ja yllättäen Lahti noin 32 000 asukkaalla. Kaksi muuta maakuntakeskusta Jyväskylä ja Kuopio tulevat sen jälkeen sijoille 7 ja 8.
Noin 3 000 asukkaan päässä Kuopion takana tulee Järvenpää ja sen jälkeen Kerava ja Espoo. Ne kaikki ovat pääkaupunkiseudun nopeasti kasvaneita kuntia, listassa ylempänä olevista vanhoista kaupungeista poiketen. Espoon kanssa lähes samoissa lukemissa on Pohjanmaan vanha keskuskaupunki Vaasa noin 22 000 asukkaalla. Vesialueet laskevat myös Vaasan sijoitusta 2-3 ruudun osalta.
Vaasan jälkeen tulevat järjestyksessä Pori, Hyvinkää, Hämeenlinna ja Joensuu noin 20 000 asukkaalla. Niiden jälkeen ollaan jo aika matalissa lukemissa. Lapin pääkaupungin Rovaniemen keskustan asukasmäärä on noin 16 000; sama mihin Helsinki yltää parhaimmillaan yhdessä ruudussa. Samassa kokoluokassa ovat myös Porvoo (17 000) sekä loput maakuntakeskukset, joista mantereen pienin on Kajaani noin 13 000 asukkaalla.
Tulokset ovat mielenkiintoisia. Kaupungit voi tällä perusteella jakaa kolmeen ryhmään, joista Helsinki on yksin ryhmässä 1, Turku ja Tampere ryhmässä 2 ja Oulu vetää ryhmää 3. Asukastiheydellä tarkasteltuna Oulu on oman ryhmänsä selvä ykkönen, mutta asukasmäärä jää alle puoleen Helsingin lukemasta. Vertailun vuoksi: Tukholman keskustassa asuu 105 000 ihmistä, joka on 32 % enemmän kuin Helsingissä.
Mielenkiintoinen kysymys on, miksi asukasluvultaan muita listan kärkipään kaupunkeja selvästi pienemmät Järvenpää ja Kerava ovat sijoilla 9 ja 10? Syitä on ainakin kaksi: Ne eivät muodosta omaa taajamaa kuten useimmat muut listan kaupungit, vaan ovat osa Helsingin keskustaajamaa, ja toiseksi, ne ovat molemmat pinta-alaltaan Suomen seitsemän pienimmän joukossa.
Suurin asukastiheys
Mutta tämä ei ole ainoa tapa tarkastella kaupunkien urbaanisuutta tai keskustojen elinvoimaa. Etsitään sen sijaan keskustan alueelta löytyvä suurimman asukasmäärän ruutu. Jokaisessa kaupungissa on erilaisia kaupunginosia, joista jotkut on tiheämmin rakennettu ja toiset väljemmin. Asukastiheys riippuu myös rakennusten tyypistä. Useinkaan ydinkeskusta ei ole tiheimmin asuttu alue, koska siellä sijaitsee paljon toimistoja ja virastoja.
Esittelen ensin vertailukohtia Euroopasta, jotta Suomen kaupunkien asukastiheydet tulevat paremmin ymmärretyiksi. Seuraavassa jokaisen kaupungin kohdalla esitetty luku on suurin kaupungista löytyvä asukasmäärä/asukastiheys yhden neliökilometrin ruudutuksella tarkasteltuna.
| Kaupunki | as./km² |
|---|---|
| Pariisi | 51500 |
| Rooma | 33300 |
| Wien | 30200 |
| Tukholma | 27000 |
| Amsterdam | 24900 |
| Berliini | 23600 |
| Kööpenhamina | 22400 |
| Oslo | 18700 |
| Tallinna | 17400 |
| Helsinki | 16300 |
| Riika | 14200 |
Tästä näemme että Pariisin tiettyihin alueisiin verrattuna Helsingin tiheimmin asuttu alue vaikuttaa varsin väljältä. Myös muista pohjoisista pääkaupungeista löytyy Helsinkiä tiheämpiä alueita. Ero Tallinnaan tai Riikaan ei kuitenkaan ole suuri.
Entä muut Suomen kaupungit? Tässä kohtaa laskeminen muuttui vaikeammaksi, koska virhemarginaali on suurempi pienemmissä kaupungeissa. Se on pienin silloin kun laskettu ruutu on mahdollisimman samankaltainen ympärillä olevien ruutujen kanssa. Toisin sanoen, tiiviin kaupungin on oltava selvästi suurempi kuin yksi neliökilometri.
Tämä käy selvästi ilmi, kun Census 2021 -kartan tuloksia vertaa Tilastokeskuksen tuloksiin. Ruudukon kohdistus niissä ei ole sama, ja siksi eri kartoilta löytyvissä suurimman asukasmäärän ruuduissa voi olla jopa 2000 asukkaan ero (myös niin päin, että suurempi lukema löytyy vanhemmasta kartasta). Niistä voisi yksinkertaisesti valita vain suuremman, mutta luvut eivät olisi vertailukelpoisia aiemmin esitettyjen tulosten kanssa.
Varmuudella voi kuitenkin sanoa, että yli 10 000 asukkaaseen neliökilometriä kohti yltävät ainakin Tampere, Turku ja Espoo (tosin ei Espoon keskuksessa, vaan Matinkylässä).
Pienempiä ja tiheämpiä alueita toki löytyy useistakin kaupungeista. Jos tarkastellaan kaupunginosien tasolla, tihein Suomessa on Helsingin Punavuori, jossa on yli 21 000 asukasta neliökilometriä kohti.
Kaupunki 2040